Case-tarina: Kirjan nimen tausta ja synty

Kun aloitin urani johtamisen kehittäjänä 70-luvulla, kaikki esimiehet halusivat olla hyviä managereita.

Työpajoissa jouduin pyytämään anteeksi sitä, että suomen kieli on kehittymätön, ja jouduin käyttämään englanninkielisiä termejä. Management ja leadership ovat yhteensä ja usein myös erikseen käännettyinä suomeksi johtaminen.

Kun tultiin 80-luvulle, oivalsin, että suomalaiset ovat olleet kaukaa viisaita, eivätkä ole erotelleet kahta läheisesti toisiinsa nivoutuvaa johtamisen käsitettä. Esimies voi samassa palaverissa olla ensin liideri ja kohta manageri ja taas liideri.

90-luvulla Yhdysvalloissa asuessani huomasin, että professorit keskittyivät erikoisalueilleen esimerkiksi strategiaan, markkinointiin, talouteen tai leadershipiin. Leadershipiä odotettiin toisaalta presidentiltä (visio) ja toisaalta etulinjan esimiehiltä (ihmisosaaminen). Muut päälliköt ja johtajat painottivat managementiä. Eriteltynä managementiin ja leadershipiin johtaminen ei näyttänyt tuottavan erityistä lisäarvoa.

Tieteellisissä julkaisuissa alkoi 90-luvulla ilmestyä ensin harvakseen ja sitten kiihtyvällä vauhdilla artikkeleita, joissa johtamista kutsuttiin nimellä managerial leadership. Sen jälkeen 2000-luvulla integroitu ajattelu on tullut yhä yleisemmäksi. Kun talentti pystyään kytkemään arvon syntymiseen, suorastaan eksponentiaalisia tuloksia on mahdollista saada aikaan.

Voisiko sanoa, että anglosaksinen maailma on tulossa yhä enemmän Suomen linjoille?

Johtaminen on englanniksi managerial leadership.